Olipahan triplanolla lähellä eilen Valkeakoskella! Nelli kulki ihan ajatuksen voimalla ja niiiiin helposti, oikein kunnon terapiakoira. <3 Tuomarina oli Asko Jokinen, jonka radalla oon viimeksi ollut joskus muutama vuosi sitten, joten en tiennyt yhtään mitä odottaa. Radat oli vähän väkisin vääntämistä, mutta kyllä siellä joissain kohdissa ihan juostakin sai. Osallistujia oli vain parisenkymmentä, joten nollilla pääsi ihan kivasti palkinnoillekin.

Eka agirata oli varsinainen väkisin vääntö, melkein koko radan joutui viemään koiran ihan kädessä, joten kovin lujaa ei päässyt menemään, mutta me väännettiin nolla! Meinasin kyllä sabotoida radan ihan huolella viimeisellä hypyllä, kun olin ohjaamassa Nelliä puomin paniikkikarjuntakontaktin jälkeen ihan väärälle hypylle, mutta meni se sitten lopulta oikeaan osoitteeseen. Tuomarikin oli hieman naureskellut tälle loppusäädölle. Luokassa tuli vain kaksi ihanneaikaista nollaa ja Nelli oli nopein! Jipii, hieno mummeli.

Toinen rata oli sujuvamman tuntuinen, mutta alussa oli hieman haastava puomin alla poikittain olevaan putkeen lähetys, kun rata jatkui siellä puomin toisella puolella kepeille, joten kiirettä piti ellei koira ampunut putkeen itsenäisesti. Tein puolivarmistelevasti putkeen lähetyksen ja sitten vaan ihan täysiä puomin toiselle puolelle, jossa Nelli jo hieman odotteli mua, mutta ehdin ohjaamaan kepeille. Puomin kontakti oli todella törkeä, ja luulin että siitä tuli meille vitonen. Loppurata sitten mentiin sen takia ihan vasurilla sutaisten ja toiseksi viimeiselle esteelle hyllytettiin, kun Nelli irtosi ihan käsittämättömästi kepeille monen metrin päähän. No, maalissa sitten selvisi, että nollaa me siihen asti oltiin tehty, joten jos siinä kohdassa olisin edes hieman ohjannut, niin oltaisiin saatu tälläkin radalla nolla. No, puomi oli kyllä niin karmea, että siitä olisi kuulunut antaa vitonen, joten ei harmittanut ihan niin paljon oma sähläily. Nelli oli kuitenkin puomia lukuunottamatta superhyvä tälläkin radalla.

Sitten oli vielä jäljellä hyppäri. Vaikutti muuten ihan kivalta ja sujuvalta, mutta kepeille mentäessä oli todella lyhyt matka avokulmaan edelliseltä hypyltä, ei varmasti ollut viittä metriä. Lisäksi tutustuin melkein koko rataantutustumisen ajan väärin kakkosesteenä olleeseen muuriin ja vasta ihan lopussa huomasin katsoa missä puolella se numerokyltti olikaan... Se olikin siis takaakierto, eikä mentykään suoraan. Enkä ollut ainoa, joka tutustui väärin, joten ihan varmasti se kyltti oli muurin toisella puolella jossain vaiheessa ennen rataantutustumista. Rata meni aika mukavasti ja sain Nellin tulemaan ihan kivaa vauhtia. Kepeille menokin onnasi, joten nollalla maaliin. Lopulta sijoituttiin toiseksi alle puoli sekuntia voittajalle hävinneenä. Kyllä sen ajan olisi saanut varmasti jostain kaarroksesta pois, mutta ihan tyytyväinen olin.

Nelli oli niin superkoira, oikein harmittaa jäädä nyt kisatauolle. Täytyy kyllä tälle vuodelle vielä katsoa muutamat kisat, kun kerran se on noin hyvässä iskussa. Minnikin on voinut tosi hyvin nyt koko viikon, mutta on siis edelleen kipulääkekuurilla ja tekee vain pikkuisia hihnalenkkejä.