Lauantaina kisailtiin molempien kanssa Valkeakoskella kaksi agilityrataa. Minni sai kunnian olla molemmilla radoilla eka starttaaja ja Nelli starttasi sitten parikymmentä koiraa myöhemmin. Tuomarina toimi Leena Rantamäki-Lahtinen, jonka tekemistä kolmosten radoista yleensä olen tykännyt. Tälläkin kertaa radat oli meille hyvin sopivat.

Minni oli tosi hyvässä vedossa, se ei tuntunut enää ollenkaan jäykältä ja liikkui ihan normaalisti. Silti olin ihan liian varovaisella asenteella liikenteessä sen kanssa. Ohjasin tosi huonosti ja kuulostelin koko ajan sen menoa, että meneekö se normaalisti ja huvittaako sitä suorittaa esteitä ym... Olisi pitänyt mennä vaan ihan normaalisti ja ohjata kunnolla. Senhän sitten tiesi, että ei tällaisella menolla saa mitään järkevää aikaan, joten hyllytettiin molemmat radat. Minnillä oli vauhti päällä ja kun en kerran ohjannut, niin se valitsi itse minkä esteen suoritti. Kisojen jälkeenkin se on ollut hyvässä kunnossa eikä selkä tunnu nyt olevan yhtään jumissa ja se liikkuu hyvin. Hyvä näin, mutta hieman harmittaa pilata kaksi kisarataa turhalla varovaisuudella. Minni pääsee kisaamaan seuraavan kerran 16.8. Tampereelle kaksi agirataa.

Nelli sen sijaan oli hieman löysä, johtuen lämpimästä säästä. Välillä sataa tihutteli, mutta suurimman osan ajasta paistoi aurinko tosi lämpimästi kentälle. Eli ei yhtään Nellille sopiva keli. Eka rata alkoi meille sopivasti hypyltä suoraan mutkaputkeen, joten ei ollut vaaraa vaikka se olisi varastanutkin, sillä mitään muuta estettä ei ollut näköpiirissä. Hienosti se kuitenkin pysyi lähdössä!! Puomille tein takaaleikkauksen, mikä hidasti hieman Nellin menoa. Se ei kuitenkaan palannut puomilta takaisin niin kuin yleensä vaan jatkoi hienosti matkaa. Puomin ja A:n alakontaktit vedätin aika reilusti tällä kertaa. Ihanneaika tuntui sen verran tiukalta, että en uskaltanut varmistella. Hienosti se ne otti, mutta ei tällaista taktiikkaa kannata kauheasti harrastaa. Kepeillä jo tiesin, että tästä tulee nolla, lopussa oli vain yksi vaikeahko takaaleikkauskäännöskohta, mutta ajattelin, että sen runnon vaikka väkisin jos siihen tullaan nolla alla. Eikä tarvinnut edes runnoa, Nelli kääntyi tosi hienosti ja sitten juostiin vain loppusuora maaliin. Aika meni tiukille, vain reilu sekunti alle ihanneajan, joten hitaasti mentiin. Hävittiin yli 5 sekuntia voittajalle, mutta sijoitus kuitenkin 5.

Toinen rata oli hieman pidempi kuin ensimmäinen ja joutui hieman enemmään vääntämään ja kääntämään. Alku meni hienosti, ei taaskaan varastanut!! Tein tällä kertaa keinulle takaaleikkauksen, ja nyt Nelli epäröi tosi paljon ja melkein hyppäs keinulta pois. Sain kuitenkin tilanteen pelastettua ja se jatkoi keinun loppuun asti. Sitten pari hyppyä ja kepit. Voi hitto. Ne osoitti taas ei mihinkään, ja niiden jälkeen piti tiukasti kääntyä takaisin tulosuuntaan. Yritin viedä Nellin loppuun asti, mutta ilmeisesti en tarpeeksi sillä se jätti viimeisen välin menemättä. Yritettiin uudestaan alusta ja taas kävi samoin. Sitten tyrkkäsin sen väkisin menemään vikan välin ja jatkettiin matkaa. Tuplanollamahkut oli menetetty, joten ohjaus oli sen mukaista. Putken jälkeen oli hyppy, jossa oli lähes täydellinen jaakotuskohta. Rataantutustumisessa olin ajatellut tehdä sen varman päälle, mutta nyt tuli mieleen kokeilla jaakotusta ekaa kertaa kisaradalla. Pipariksihan se meni. Nelli kääntyi ihan vikasuuntaan, mutta sain kuitenkin vielä pelastettua tilanteen ja rata jatkui. Puomille yritin nyt pysäyttää sen ihan kunnolla, mutta eihän se pysähtynyt. Otti kuitenkin kontaktin ja jatkoi matkaa. Jäljellä oli enää loppusuora, johon en puomisotkuista johtuen ehtinyt mukaan ollenkaan ja Nelli hyppäsi yhden hypyn väärään suuntaan mua odotellessa. Ihan hyvä näin, parempi ottaa reilusti hyl kuin joku 10 + miljoona sekuntia yliaikaa. Jälkeenpäin ajatellen ne kepit olis pitänyt tehdä niin, että olisin juossut reilusti Nellin edelle ja vaikka tehnyt valssin siihen päähän, koska silloin se ei ainakaan viime aikoina ole koskaan jättänyt keppejä kesken. No ensi kerralla sitten.

Nelli kisaa sunnuntaina Lempäälässä kolme rataa. Hieman jo kaduttaa, että ilmoitin sen kaikkiin startteihin, sillä ei meillä ole mitään mahkuja ainakaan Virkkalan ihanneaikoihin. Oikeastaan Huittisen hyppyrata on ainoa, jossa voi olla jotain mahkuja saada nolla, joten ois voinut ilmoittaa vaan siihen. No kokeillaan nyt kuitenkin. Sen jälkeen jatketaan Tampereen kisoissa 16.8. agility- ja hyppyradoilla.