Rovaniemen reissu on nyt onnellisesti takanapäin. Todella kivaa oli, vaikka matka olikin hurjan pitkä. Yövyttiin venäläisten omistamalla ja kansoittamalla leirintäalueella, jossa oli mm. poroja ja lampaita aitauksessa. Lisäksi pihalla hyppeli vapaana monen monta kania. Hieman erikoinen paikka, mutta mökki oli mukava. Tosin ensimmäisenä yönä ei juuri tullut nukuttua, sillä pistettiin lämmöt päälle mökissä ja mökin lämpötila oli ehkä 40 astetta yöllä... Hieman oli koirillakin kuuma. Kisapaikka oli hiekkakenttä mukavien ulkoilumaastojen vieressä ja tuomarina meille uusi tuttavuus Tuomo Pajari. Radat oli mielettömän kivoja, kolmostenkin radoilla sai ihan oikeasti juosta eikä vaan vääntää ja kääntää.

Lauantaina oli kaksi agirataa, joista ensimmäinen toimi karsintaratana cavalierien mestaruuskisaan. Tästä piti siis saada tulos, jos mieli taistella cavalierien mestaruudesta. Minni starttasi koko luokan ensimmäisenä. Lähdin sen kanssa tekemään vain varmaa tulosta ja sehän me tehtiin. Nollaa tehtiin, mutta lopussa tuli mikä lie mielenhäiriö ja jostain syystä ainoa ajatus mielessä oli, että nyt vaan täysiä maaliin. Joo, täysiä mentiinkin ja puomin kontakti jäi varmistamatta, josta Minnille vitonen. Siis aivan älytön moka, mutta kun mielessä oli pelkästään se, että tulos pitää saada, niin jotenkin jäi sitten se kontakti varmistamatta. Radan jälkeen ei juurikaan harmittanut, mutta sitten tuli mieleen, että ai niin, meiltä edelleen puuttuu se tuplanolla, että olisi se sittenkin ollut hyvä ottaa se kontakti... Hyvä vitosen rata kuitenkin.

Nelli oli myös ilmoitettu tälle karsintaradalle. Sen kanssa otin ennen rataa paljon paikallaoloharjoituksia, sillä en halunnut, että se taas varastaa. Ihme kyllä, treenaus toimi ja se pysyi lähdössä! Alku meni tosi vauhdikkaasti ja päästiin kuusi estettä virheittä kunnes Nelli sujahti mun selän takaa putken väärään päähän. Jäin taas paikoilleen kun olisi pitänyt liikkeellä viedä se ohi väärän pään. Voihan harmi. Jätin radan tähän ja juostiin pois.

Toiselle radalle starttasin taas luokan ensimmäisenä Minnin kanssa. Alussa se melkein tuli mun jaloille, kun olin myöhässä ja jäin sen eteen. Muuten rata meni hienosti ja puomin kontaktikin tuli tällä kertaa varmistettua. Puomin jälkeen tuli hieman kiire seuraaville hypyille, mutta selvittiin niistä ja nollalla maaliin asti. Tällä radalla otettiin cavalierien kolmoisvoitto (Kertun ja muiden shelttien nenän edestä) ja Minni oli hienosti kakkonen. Melli voitti, ja koska se on jo valio, niin SERT siirtyi Minnille!

Päivän viimeisenä oli vielä vuorossa cavalierien mestaruuskisa, joka kisattiin epävirallisella hyppyradalla. Rata oli helppo ja juosta sai ihan tosissaan. Lähdössä jätin Minnin vahingossa tosi vinoon, enkä sitten korjannut sen paikkaa. Minni tuli ekasta hypystä ohi! Sain sen korjattua, mutta sitten aloin katsomaan, että se ontuu/juoksee jotenkin oudosti. Minni hyppäsi vielä kakkoshypyn ja tuli sitten siihen mun jalkoihin pyörimään. Katsoin, että kyllä se sittenkin taitaa olla kunnossa ja päätin jatkaa rataa. Otin kakkoshypyn uudestaan, joten meille tältä radalta hylky. Loppurata meni tosi hienosti, joten hieman harmittaa tuo alun härdelli. Minnikin liikkui ihan normaalisti koko radan, joten en sitten tiedä mikä siinä alussa oli. Ehkä oon vaan tullut jo liian vainoharhaiseksi koirien suhteen, kun niiden liikkumista (varsinkin Nelliä) tulee analysoitua ihan koko ajan. Onneksi Oliver piti meidän matkaseurueen mainetta yllä tehden hienon nollaradan ja tuli viidenneksi!

Sunnuntaina oli vuorossa agi- ja hyppyradat. Lauantain mokailun takia nyt päätin tehdä Minnille sen tuplanollan, jonka se todellakin ansaitsisi. Tyhmä ohjaaja vaan sabotoi aina kaikki yritykset. Ensimmäisenä oli agirata, joka oli taas tosi kiva. Minnin kanssa tehtiin nollaa toiseksi viimeiselle esteelle asti, jossa olin suunnitellut tehdä väkisin valssin, vaikka takanaleikkaus olisi ollut järkevämpi. No, olin pahasti myöhässä ja valssi suuntautui hieman väärään kohtaan, jolloin Minni lähti kiertämään seuraavaa hyppyä, joka piti hypätä suoraan. Sain sen vielä pelastettua hypyn takaa, joten saatiin vaan vitonen, mutta kyllä harmitti! Meidän aika olisi riittänyt kolmanteen sijaan ja ilman ylimäääräistä lenkuraa ehkä korkeammallekin.

Hyppyrata vaikutti vaikeimmalta koko viikonlopun radoista, mutta silti oikein kiva juoksupätkä. Minni lähti taas ensimmäisenä ja sain tehtyä sen kanssa nollan! Yhdessä kohtaa tuli todella kiire, mutta viime hetkellä sain sen tyrkättyä hypyn taakse. Nellin olin myös ilmoittanut tälle radalle, ja koska se ei vaikuttanut koko viikonloppuna yhtään jumiselta, niin päätin startata. Se pysyi taas lähdössä!! Rata meni tosi kivasti viisi ekaa estettä, sitten se meinasi lähteä väärään suuntaan, mutta sain sen vielä mukaan, kunnes tultiin siihen kohtaan, jossa Minnin kanssa tuli kiire. Nelli tuli sen verran lujempaa, että sitä en enää saanut pelastettua, vaan se tuli suoraan jaloille ja hyppäsi hypyn väärään suuntaan. Loppurata mentiin nollalla. Kisan jälkeen kuulutettiin tuloksia, ja ylläri oli suuri kun Minni voitti!! Näin se sai myös ensimmäisen hyppy-SERTinsä. Kaksoisvoitto oli taas muuten todella lähellä, sillä Nelli olisi todennäköisesti voittanut jos olisi saanut tehtyä puhtaan radan.

Videoita on olemassa Minnin ja Nellin lauantain radoista sekä Nellin hyppäri. Viime viikolla käytiin fyssarilla molempien kanssa ja Nellin selkä oli rangasta asti jumissa. Sen kanssa mennään vielä huomenna uudestaan fyssarin käsittelyyn, jos se siitä alkaisi pikku hiljaa laueta. Minni oli onneksi ihan OK kunnossa, pientä selkäjumia, mutta ei mitään vakavaa.

Videot:
Minnin A-kisa
Minnin B-kisa
Nellin A-kisa
Nellin D-kisa