Suunnitellun kisatauon kunniaksi päätin viedä Nellin ja Minnin ekaa kertaa hammaskiven poistoon pari viikkoa sitten. Molemmilta löytyi sitten yläkulmureista sen verran pahat kiillevauriot, että niiden röntgenkuvaamista suositeltiin. Lisäksi Nellillä oli yksi hammas niin huonossa kunnossa, että se pitäisi poistaa. Päätin sitten, että suoritetaan nämäkin toimenpiteet nyt tässä välissä, joten viime viikolla oli sitten näiden vuoro. Minnin vasemman yläkulmurin vauriot on niin pahat, että hampaan poistamista suositellaan. Nellillä ei ollut ihan niin pahat, mutta sekin kannattaa vielä kuvata uudestaan myöhemmin. Lisäksi Nellin nielu oli punoittanut sen verran, että sille aloitettiin antibioottikuuri varmuuden vuoksi, vaikka eläinlääkäri epäili, että ärtyminen on voinut tulla hammaskiven poistamisen yhteydessä, kun nielussa on pidetty jotain sidetuppoa operaation aikana. Kisatauko venähti sitten viikolla, joten Seinäjoen kisoista joudutaan jäämään pois.  PÖH! Olin jo niin suunnitellut, että Nelli valioituu siellä. Nyt odotellaan sitten viikon pidempään ensimmäistä valioitumismahdollista kisastarttia.

Tällä kertaa muuten rauhoitukset sujui molempien kanssa hyvin, eikä ollut ongelmia heräämisen kanssa. Nyt kuitenkin yritetään välttää rauhoittamista taas jonkin aikaa, jotenkin tuntuu pahalta, että viikon välein pistetään toisilta taju kankaalle. Mä luulen, että Minnin Kankaanpään kuvausten jälkeiset heräämisvaikeudet johtui siitä, että siellä laitettiin rauhoite suoraan suoneen ja koira tipahti saman tien. Reviirissä rauhoitteet on laitettu persuksiin ja nukahtamisessakin on kestänyt pidempään, eikä Minnillä ole ollut mitään ongelmia siellä laitettujen rauhoitusten kanssa. En kuitenkaan halua riskeerata yhtään ylimääräistä, joten Minnin kulmahampaan poisto tehdään vasta loppuvuodesta, jos vaikka tehtäisiin sitten sterilointikin samalla kerralla.

Lauantaina päästiin pitkästä aikaa meidän ex-koutsin Teron treeneihin, kun ajeltiin porukalla Poriin Teron hallille. Meitä oli 6 koiraa ja aikaa 4 tuntia, joten hyvin ehdittiin treenata ja vaihtaa samalla kuulumiset herkkutarjoilujen äärellä. Tero on jäänyt paitsi niin monista nolla/SERT/luokkanousu-kakuista, että vietiin kunnon tarjoilut mukanamme. Rata oli teromaisen kimurantti 25 estettä, mutta juostakin sai ihan kunnolla. Heti tokalla yrityksellä Nellin kanssa nollalla läpi ja saatiin kehuja. Sitten katsottiin muutamiin kohtiin järkevämpiä ohjauksia ja koitin uudestaan ja taas nollalla. Nelli oli superiskussa! Sitten hinkkailtiin vielä pahimpia kohtia, ja yritetiin saada sujuvammaksi. Minnin kanssa ei saatu tehtyä nollaa, vaan olin jotenkin niin Nelli-moodissa, että se jäi nolosti selän taakse parissa kohdassa kun ei tullutkaan niin lujaa kuin Nelli. Minni kyllä osaa tiukat käännökset hienosti, eikä sen kanssa valssit valuneet ollenkaan niin pitkäksi kuin Nellillä. Ihan lopuksi jokainen sai vielä yrittää nollaa ja radat kellotettiin. Nollaratoja tuli kolme: voittaja Nelli ~45s ja toinen Minni ~46s, Casper jäi kolmanneksi muutaman sekunnin hävinneenä, mutta sillä oli palkka A:lla. Vitsi kun oli kivaa päästä pitkästä aikaa Teron treeneihin! Ja koiratkin oli niin hyvässä iskussa, että mikäs siinä oli mennessä. Ihan loppuun kokeilin vielä Casperin kanssa rataa ja päästiin 16 estettä nollalla! Se kulki yllättävän hienosti kun vein sitä ihan samoin kuin veisin Nelliä ja Minniä, eikä yhtään vilkuillut radanreunalla seisovaa Kaisaa. Mulla on siis olemassa pieni optio päästä ohjaamaan Casperia SM-kisoihin.

Ensi viikolla on Nellin hampaanpoiston kontrollikäynti, joten jos kaikki on OK ja nielu parantunut, niin sitten ilmoitan koirat 12.3. Lietoon TSAUn kisoihin. On sekin ihan hyvä paikka valioittaa Nelli, varsinkin kun meidän kisaura on alkanut siellä aika tasan 4 vuotta sitten.