Onpa ollut pitkä tauko kirjoituksissa. Mitään erityistä ei ole tällä välillä tapahtunut, treenattu on, mutta kisoista on pidetty taukoa. Talvikauden ajan molemmat pääsee onneksi treenaamaan SDP-hallilla, joten treeniolosuhteet on mitä parhaimmat. Nellin kanssa en todennäköisesti olisi enää talvikaudella treenannut ryhmässä, jos se olisi joutunut tallille, mutta hyvä näin. Minni pääsi nyt vuorostaan Tamskin valmennusryhmään, joten sen kanssa toivottavasti päästään talven aikana kehittymään hyvin eteenpäin. Minnillä alkoi muutama viikko sitten juoksut, mutta astutuksesta ei tullut mitään, joten sekin pääsee sittenkin talvella kisaamaan.

Nellin kanssa kisattiin eilen Hyvinkäällä kolme starttia, joista yksi hyppäri. Tuomarina oli Anne Savioja, jolta Nelli ei ollut vielä koskaan aikaisemmin saanut nollaa. Nyt tämäkin asia saatiin muutettua. Osallistujia oli hurjasti, joten sijoituksista ei lähdetty kisaamaan, tavoitteena oli vain saada puuttuvia SM-nollia kasaan.

Kisat oli etuajassa ja melkein onnistuin myöhästymään ensimmäisestä rataantutustumisesta. Rata vaikutti oikein kivalta ja jopa helpolta. Kontaktit oli ainoat murheen aiheet, varsinkin puomi, sillä se meiltä on mennyt viime aikoina pieleen. Nelliä ennen oli noin 50 koiraa, joten lähdin tutustumisen jälkeen lenkittämään koirat (Pimu oli turistina). Ajattelin, että ihan hyvin voi tehdä puolen tunnin lenkin, mutta tulinkin sitten vähän aikaisemmin jo takaisin huomatakseni, että koirakot oli menneet radan ihan supervauhtia ja enää ei ollut montaa vuorossa ennen meitä.  Kauhea kiirepaniikki! Äkkiä kaivoin jostain nameja taskuun, vaihdoin kengät ja Nellille kisapannan (jonka saan nopeasti pois lähdössä) ja juostiin lähtöalueelle. Nellin tassutkin oli ihan märät ja kuraiset kun en niitä ehtinyt putsaamaan. Olin ihan varma, että ei tällaisella valmistautumisella voi tulla radasta mitään, mutta niin vain paineltiin hieno nollarata. Hieman tuli ylimääräistä kaarrosta ja puomin kontaktille karjuin Nellille selvän pysähdyksen. Hävittiin voittajalle vain reilu 2s, joten ihan hyvin oltaisiin voitu tuon verran saada puristettua ajasta pois. Nellin etenemisnopeus 3,97 m/s ja sijoitus 8. Tähän rataan olin tosi tyytyväinen, eikä se edes varastanut lähdössä!

Toiselle radalle valmistauduin hieman paremmin, enkä enää uskaltanut rataantutustumisen jälkeen lähteä pitkälle lenkille. Rata oli selvästi vaikeampi kuin ensimmäinen ja ärsyttävästi A mentiin kahteen kertaan, joten kontaktivirheen mahkut nousi. Puomi oli heti alussa ja sen jälkeen ammotti putken suu kutsuvasti, joten todella vaikeaa saada Nelli pysähtymään käskyttämällä, mutta hiljensi se sentään sen verran, että otti kontaktin. Kepeille tultiin vaikeasta avokulmasta ja heti keppien jälkeen piti saada koira tiukasti käteen ja vedettyä seuraavasta hypystä ohi toiselle puolelle. Ihme kyllä tämä onnistui melkein nappiin, hieman olin seuraavien hyppyjen välistävedossa myöhässä, mutta Nelli taipui viime hetkellä. A:lle tultiin putkesta hirmuista vauhtia. Juoksin A:n alastulolle valmiiksi käskyttämään vain huomatakseni, että Nelli hyppäsi siitä mun vierestä tylysti hirmuisella loikalla alas. Katsoin vielä tuomaria ja näin, että käsi nousi. Sitten mentiin putken kautta takaisin A:lle, ja nyt päätin että p*rkele se kontakti otetaan. Ottihan se, mutta A:n jälkeen olisi pitänyt kääntyä tosi tiukasti takaisin tulosuuntaan hypyn takaakierrolle. Olin valmiiksi kääntyneenä hypyn suuntaan ja yritin ottaa Nelliä haltuun, mutta Nellipä jatkoi A:lta suoraan ja rynnisti miljoonaa vähän kauempana olevaan putkeen. Rupesi jo hieman huvittamaankin kun toinen oli ihan varmana, että tänne kuuluu mennä.  Juostiin sitten pois radalta. Nellillä oli tosi hyvä vauhti päällä, joten harmillinen hylly, mutta vielä harmillisempi A:n kontaktivirhe.

Kolmas rata oli hyppäri ja itse olin siinä vaiheessa jo niin väsynyt, että olin ihan valmis lähtemään kotiin, kun tuplanollamahkutkin oli menetetty. Hyppäri vaikutti kuitenkin tosi kivalta. Ennen Nelliä oli tullut jo niin nopeita nollia, että oletin hyppy-SERT mahkujen olevan menneet ja lähdettiin vain tekemään varmaa nollaa. Sellainen sitten tehtiinkin, vaikka Nelli oli jo selvästi vaisumpi kuin kahdella edellisellä radalla. Olisko sitten jo sekin väsähtänyt, sillä kello alkoi olla jo aika paljon. Rata oli oikein sujuva, mutta viimeisessä putkessa Nellillä kesti jostain syystä tosi kauan. Luulin jo, että se on jäänyt sinne pyörimään ja tulee samasta rööristä ulos kuin mistä menikin, mutta pääsi se onneksi lopulta sieltä ulos ihan oikein. Nellin sijoitus oli 11. ja etenemisnopeus 4,03 m/s, joten ei se ihan täysiä jaksanut mennä.

Hyvä kisareissu ja Nelliin olen tosi tyytyväinen. Nyt tuntuu taas tosi hyvältä kisata sen kanssa ja jonkin verran jotain "yhteistä säveltäkin" on välillä havaittavissa. Seuraavaksi ajattelin ilmoittaa sekä Nellin että Minnin 6.11. Lietoon. SM/karsintanollatilanne on nyt se, että Minniltä puuttuu tupla, Nelliltä 3 nollaa, tupla ja voitto.