Lauantaina käväistiin Nellin ja Minnin kanssa iltakisoissa Liedossa. Matkaseuralaisena meillä oli Minna+Taika-sheltti, ja hyvin sopuisasti onnistui kaikkien kolmen koiran matkanteko takaluukussa. Kisat alkoi viiden jälkeen ja kotona oltiin vähän ennen klo 12 yöllä, joten hieman jo väsytti takaisin ajellessa. Tuomarina Leena Rantamäki-Lahtinen, joten odotin kivoja ja meille sopivia ratoja. Varsinkin kun viime kerralla tehtiin tämän tuomarin radoilla vain vitosia ja nollia. Nyt tehtiin vähän muutakin, mutta tuli niitä nolliakin viimein.

Eka rata oli sama kuin maxeilla, joten ehdittiin sitä hieman seurailla etukäteen. Ainoa varsinaisesti paha kohta oli loppusuoralla, jossa putki puomin alla tyrkyllä ja piti mennä puomille. Itse päätin mennä puomin ulkopuolta (vaikka melkein kaikki muut meni sisäpuolta), ja se vaikeutti hieman puomille saattamista, sillä putki oli sillä puolella. Jatkon kannalta oli kuitenkin järkevää olla sillä puolella, varsinkin kun omistaa koirat, jotka ei pysähdy kontaktille. Minni meni eka ja aloitti tosi vauhdikkaasti. Jopa niin vauhdilla, että se teki hienon lentokeinun. Siis Minni, joka on yleensä toooosi varovainen. Se luuli sitä vissiin puomiksi, enkä mä edes ehtinyt varoittaa sitä kun vauhtia oli niin paljon. No, rata jatkui hienosti ja lujaa, mutta lopussa sitten varmistelin liikaa sitä puomille menoa ja vedin sen mukanani putkeen. Hylly siis tästä, mutta ihan hyvä rata muuten.

Nellin eka rata loppui melkein heti kun oli alkanutkin. Jätin sen lähtöön, kävelin muutaman metrin ja näin silmäkulmasta, että sieltä tullaan jo.  Karjaisin sille niin lujaa kuin uskalsin ja lähdettiin pois. Tooooosi harmi, olisin todellakin halunnut mennä tämän radan Nellin kanssa, mutta ei voi mitään. Kun ei pysy niin ei pysy, enkä enää lähde radalle jos se varastaa.

Seuraava rata oli saman tyyppinen kuin ensimmäinenkin, muutamaa estettä vähän siirrettiin ja järjestystä vaihdettiin. Loppuun jätettiin tämä kiva putki/puomi-systeemi. Minni lähti taas hyvin, mutta ennakoin yhtä valssia liikaa heti alussa ja se tuli hypystä ohi. Jatkettiin kuitenkin hyvin, kunnes tultiin putkelle tosi vinosti. Kuulin kopsahduksen kun Minni meni putkeen ja se tuli aika hitaasti sieltä ulos. Törmäsi siis ilmeisesti putken seinään.  Loppu ei mennyt sitten enää hyvin, koska multa meni pasmat sekaisin ja tarkkailin vaan Minniä koko ajan, että sattuiko sitä oikeasti. Räpellettiin joten kuten maaliin, mutta yksi hyppy jäi välistä, joten hyl.

Nelli oppi kerrasta läksynsä ja jäi nyt oikein kiltisti lähtöön nököttämään. Rata meni tosi sujuvasti ja hienosti. Puomille meni heittämällä ansaputkesta huolimatta ja puomin alastulollakin hiljensi, mutta ei pysähtynyt. Olin kuitenkin katsovinani, että otti kontaktin, joten maalissa iloitsin nollaa. Jäähdyttelylenkin jälkeen meni katsomaan tuloksia ja siellä olikin meille vitonen. Pöh, oltiin sittenkin saatu kontaktilta virhe. Kyllä otti päähän, varsinkin kun muka itse näin taas, että se olisi ottanut kontaktin. No, ei voi mitään. Tästä lähtien tulen vaatimaan Nelliltä ihan oikean pysähtymisen kontaktille, eikä mitään tuurihiljennystä. Treeneissä se kuitenkin sen osaa tehdä, joten tästä lähtien tehdään kisoissakin. Jos ei pysähdy, niin rata loppuu sit siihen.

Vielä oli hyppäri jäljellä, joka vaikutti tosi kivalta juoksuradalta. Lähdin ihan fiiliksissä juoksemaan vaan täysiä. Minni meni taas eka ja meni ihan kivasti. Hieman taisi radat jo painaa jaloissa, koska se ei tullut niin lujaa kuin yleensä, pujottelu oli varsinkin tosi hidas. Ehdittiin kuitenkin aikaan ihan hyvin ja etenemisnopeus oli ihan OK, 4,36m/s. Tällä suorituksella oltiin lopulta sijalla 9., mikä on hyvä suoritus, sillä nollia tuli 19.

Nellin kanssa lähdettiin myös juoksemaan täysiä ja se tulikin ihan normivauhtia. Yksi käännös meni pitkäksi (samoin meni Minnillä), jossa käännyttiin muurilta tiukasti takaisin päin. En uskaltanut ottaa sitä tiukemmin, ettei se vaan ponnista palikoista. Maaliin nollalla ja etenemisnopeus 4,59m/s. Tällä tultiin viidenneksi ja vain reilu pari sekuntia jäätiin voittajasta ja hyppy-SERTistä. Mahkut olis kyllä ollut, mutta se käännös vei meiltä voiton. Hieno rata joka tapauksessa.

Näitä hyppärinollia alkaa nyt olemaan jo ärsyttävän paljon, aginollia puuttuisi vielä molemmilta... Sunnuntaina mennään Hyvinkäälle, jossa on kolme agirataa, siellä niitä aginollia sitten olis tarjolla. Näissä kisoissa ainakin aion vaatia Nelliltä kunnon kontaktin puomilla. Nyt loppuu tuuriräpellykset! Viime sunnuntaina kävin tallilla treenaamassa Pimun kanssa ja otin sitten myös Nellin ja Minnin kanssa vähän puomitreeniä. Niin hienosti pysähtyi molemmat, että oikein alkoi ärsyttää miksi ei kisoissa pysty samaan.