Eilen kisattiin Salossa kolme starttia, joista yksi hyppyrata. Lähdettiin jo vähän kuuden jälkeen aamulla ajelemaan kisapaikalle, ja edellinen iltakin oli vähän venähtänyt pidemmäksi kuin oli tarkoitus. Etukäteisfiilikset ei siis olleet kovin katossa, mutta tulokset olikin sitten sitä mahtavammat. Olin jo melkein heittänyt toiveet Minnin SM-nollista, mutta niin vain kävi, että viimeisissä mahdollisissa kisoissa pikku-M otti ja teki tuplan. Triplakin jäi vain yhden väärän keppien aloituksen päähän!  Tuomarina oli kaikilla radoilla Marjo Heino.

Ensimmäisenä oli hyppäri, jossa ainoa vaikea kohta oli alku, jossa tultiin hypyn ja renkaan kautta suoraan 90asteen avokulmassa kepeille ja keppien jälkeen jatkettiin jyrkästi vasemmalle, joten järkevintä olisi päästä valmiiksi keppien vasemmalle puolelle. Nelli pääsi starttaamaan ensin ja alku meni kyllä todella kökösti. Sain sen hyvin haltuun keppien alkuun, mutta se melkein jäi pyörimään siihen ja jouduin väkisin tökkimään sitä kepeille. Lähti kuitenkin hyvin pujottelemaan alkukankeuden jälkeen. Rata eteni vauhdilla ja puolessa välissä takaakierrolla huomasin yhtäkkiä makaavani selälläni maassa ja Nelli hyppelee mun päällä. Kentällä oli sen verran paljon hiekkaa, että mun uudet jalkapallokengät ei oikein pitäneet vaan hiekka lähti tiukassa kohdassa alta ja siellä sitä sitten pyllähdettiin. Jonkin aikaa kesti, että pääsin sieltä ylös ja saman tien jatkettiin matkaa. Nelli oli vaan hypellyt siinä mun lähistöllä eikä suorittanut yhtään estettä, joten tästä ei tullut meille mitään virhettä. Loppu meni hienosti maaliin asti, joten kyllä harmitti! Jälkeenpäin sain myös tietää, että Nelli oli tiputtanut ensimmäisen riman. Siis HÄ? Nelli ei kyllä ollut ainoa koira joka nimenomaan tuon ensimmäisen tiputti, joten luulen, että rengas oli sijoitettu niin ettei koira nähnyt kunnolla ensimmäistä rimaa tai jotain muuta hämärää siinä kohdassa oli. Kuitenkin tosi hieno rata muuten, tuloksena 5 rimasta + yliaikaa muksahduksesta.

Minnin kanssa päätin varmuuden vuoksi mennä kepit toiselta puolelta ja kiirehtiä keppien päähän tekemään valssin. Tämä onnistui ja Minni kesti hienosti mun kiirehtimisen ja todella kökköisen valssihuitomisen keppien päässä. Minni meni hienosti koko radan, en uskaltanut vedättää sitä yhtään etten vaan taas itse olisi selällään maassa. Otettiin siis varman päälle ja nollalla maaliin! Jippii!! Ihanneaika alittui vain noin 1s, joten kyllä me oltiin hitaita, mutta silti tultiin neljänneksi.

Seuraavaksi oli vuorossa ensimmäinen agirata, jossa etukäteen harmaita hiuksia aiheutti puomin alastulo, sillä seuraava este oli putki, jonne molemmat sinkoaa vauhdilla. Nelli oli taas ensimmäisenä vuorossa. Alun kaksi estettä oli samat, joten nyt katsoin tarkasti ensimmäisen hypyn. Nelli meni hienosti ja vauhdilla, hieman tuli ylimäääräistä kaarrosta kun en ohjannut ajoissa, mutta muuten ihan nappiin puomin alastulolle asti. Juoksin itse sinne täysiä vastaan pysäyttämään ja Nelli kyllä hieman hiljensi ja otti kontaktin, mutta ei pysähtynyt ja ampaisi saman tien putkeen. Sattumalta jäin itse sen verran jälkeen, että putkensuu oli väärä. Kyllä taas hieman harmitti, tämän jälkeen oli enää kolme hyppyä ja maali. Kuitenkin hieno rata, vain yksi putki väärään suuntaan.

Minnin kanssa lähdin sitten paikkailemaan Nellin tekemää virhettä, eli päätin mennä vähän edemmäksi puomin alastulolla, jotta blokkaisin itse väärän putkensuun. Minni meni tosi hienosti ja osasi jopa takanaleikkauksen yhdellä hypyllä, mitä vähän etukäteen epäilin. Puomin alastulo onnistui täydellisesti kun olin itse vähän edempänä kuin Nellin kanssa ja oikea putkensuu löytyi. Nollalla maaliin ja vihdoin ja viimein saatiin tuplanolla!! Sijoitus tällä radalla oli 6.

Tässä vaiheessa olin jo ihan kuitti ja teki jo mieli lähteä kotiin, mutta vielä oli kolmas rata jäljellä. Nyt kun ei ollut enää mitään paineita, niin päätin Minnin kanssa kokeilla vähän riskilläkin muutamia juttuja. Ensin oli kuitenkin Nellin vuoro. Olin jo itse niin puhki, että en jaksanut jättää sitä tarpeeksi tiukasti odottamaan lähtöön, joten se varasti. Tämä ei kuitenkaan haitannut yhtään, sillä seuraava este oli putki, jonne sain sen törkättyä ihan hyvin. Jatkoin siis vaan matkaa, vaikka ei olisi ehkä pitänyt. Räävittiin rataa joten kuten, puolessa välissä rataa keppien aloituksesta tuli vitonen ja seuraavaa hyppyä en ohjannut ollenkaan, joten Nelli tuli ohi ja hyppäsi sen väärään suuntaan. Viimeistään tässä vaiheessa olisi pitänyt tulla pois radalta, mutta jatkoin vaan ja räpellettiin loppurata maaliin asti. Nellikin vaikutti ihan väsähtäneeltä ja itse vaan löntystin radalla ohjaamatta. Aivan kaameaa.

Minnin kanssa päätin ohjata kepit toiselta puolelta, jolloin jatkon kannalta olisi hyvä saada kunnon etumatka. Päätin siis kokeilla kunnolla sen kanssa vedättämistä kepeillä. En kuitenkaan ollut tällaista vaihtoehtoa kokeillut rataantutustumisessa, joten olin vähän vikapaikassa ohjaamassa sitä kepeille ja aloituksesta vitonen. Toisella yrityksellä päästiin pujottelemaan ja lähdin saman tien rynnimään täysiä eteenpäin. Minni kesti tosi hienosti ja malttoi pujotella loppuun asti! Loppurata meni hyvin, joten tästä meille tulokseksi vitonen. Triplanolla oli siis todella lähellä. Mahtava Minni!

Nyt täytyy koittaa päästä treenaamaan muutaman kerran myös Minnin kanssa vielä ennen SM-kisoja. Olin jo henkisesti valmistautunut keskittymään nyt vain Nelliin, mutta tosi kiva, että saan kisata Minninkin kanssa. Nyt voisi viimeistään olla semmoinen aika, että saisin tehtyä molempien kanssa nollan samalla radalla. Aikaisemminhan tällainen on onnistunut vain viime vuonna agirodun tasoituskisassa... Harmillisesti ei vieläkään saatu Nellin kanssa nollaa aikaiseksi. No, kunhan SM-kisoissa sitten onnistuu. Tavoitteena meillä on molempien kanssa päästä toiselle radalle, joten nollat olisi hyvä saada ekalta radalta.